Ensin vaihtuivat koppikonttorit avokonttoreihin ja työelämäkeskustelut puntaroivat avokonttorien hyötyjä ja haittoja. Sitten kuvaan astui BYOD (Bring Your Own Device), joka tavoitteli yksilöllisyyttä ja parempaa työntekokokemusta tarjoamalla mahdollisuuden tehdä työtä omilla laitteilla organisaation tarjoaman vakioidun kaluston sijaan.
Muutoksia ja uusia normaaleja on ehtinyt omaan uraani mahtua jo useampia, joten mikä tekee uusimmasta työelämän muutoksesta nyt erityisen?
Hybridityö mahdollistaa tietotyövoiman liikkuvuuden vastavirtaan
Hakiessani ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaani ehtona oli, että minun olisi pitänyt muuttaa kotikaupungistani toiseen kaupunkiin. Itse työ tapahtui kuitenkin digitaalisesti ja sellaisten osapuolten kanssa, jotka pääasiassa myös olivat jossain muualla. Pääsimme lopulta molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ja sain työn ilman, että minun piti muuttaa minnekään.
Tietotyöntekijät haluavat joustavuutta. Osa haluaa asua muualla, tai mahdollisuuden muuttaa vastavirtaan itselle parhaan elinympäristön, ei työn perässä. Osa haluaa edelleen tehdä enimmäkseen töitä toimistolta käsin ja osa tasaisesti niin toimisto- kuin etätyötä. Parhaat osaajat eivät ole homogeeninen joukko, vaan kirjo erilaisia yksilöitä tarpeineen.
Keinotekoiset säännöt toimistoajoista ovat ummehtunutta mennyttä aikaa, jossa mitataan läsnäoloa, ei parasta lisäarvoa.
Janne Tägtström kirjoittaa omassa blogissaan, että työelämän muutos tarvitsee ylimmän johdon näkemystä ja visiota. Se tarvitsee yhteistyötä eri yksiköiden välillä sekä rohkeutta muuttaa toimintakulttuuria työtekijälähtöisempään suuntaan.
Alussa kuvaamieni muutosten tapaan tämä uusinkaan ei ole lähtöisin tietohallinnon aloitteesta. Ja koska hybridityön onnistumisen taustalla on lukuisia tekijöitä, muutos ei myöskään onnistu pelkän tietohallinnon toimesta.
Kyvystä ottaa hybridityö haltuun niin teknologian, prosessien kuin johtamisen osalta on tulossa kilpailuvaltti parhaan työvoiman saamisessa oman yrityksen palkkalistoille. Osalle toimijoista se voi olla täysin uusi mahdollisuus menestykseen.
Ota huomioon nämä neljä asiaa, kun suunnittelet hybridityön vaatimaa uutta normaalia
1. Tapaamisen ei voi olettaa tapahtuvan fyysisesti, mikäli asia ei vaadi fyysistä läsnäoloa.
Huomioi jokaiselle tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua kohtaamisiin sieltä, mistä yksilöstä itsestään tuntuu parhaimmalta. Tämä vaatii niin tilojen kuin ratkaisuiden uudelleensuunnittelua. Pelkkä kaiutin pöydällä tai 90-luvun tv-kuvaa vastaava videokuvan laatu eivät mahdollista sitä. Alustoilla on eroja.
2. Avokonttorissa työskentely ei sovi kaikille, ei myöskään etätyö, joten anna yksilöille mahdollisuus vapaasti valita itselleen ja omalle työlleen sopivin paikka.
Keinotekoiset säännöt toimistoajoista ovat ummehtunutta mennyttä aikaa, jossa mitataan läsnäoloa, ei parasta lisäarvoa. Tarjoa molempiin vaihtoehtoihin oikeat välineet, jotta ihmiset voivat kokea olevansa aktiivinen osa keskustelua ja yhteisöä riippumatta sijainnista. Muutos lähtee toimintakulttuurista, ei nimeämällä vanhoja tapoja ja sääntöjä uudella nimellä.
3. Toimitilojen osalta kannattaa hyödyntää analytiikkaa:
Mitkä ovat eri tilojen käyttöasteet, montako ihmistä on milloinkin tulossa tilaan, minkä laatuiset tilat ovat ja miten kerrallaan paikalla olevien määrää on mahdollisuus rajoittaa, mikäli sellaiseen tulee jälleen tarvetta. Sen sijaan että aloitat tyhjästä, kannattaa ensin tutkia, mitä voisit saavuttaa olemassa olevan infrastruktuurin ja hybridityön mahdollistavien työvälineiden yhdistelmällä.
4. Älä yritä pakottaa vanhan normaalin ratkaisuja uusiin tarpeisiin.
Arvioi, mitä vaihtoehtoja on tarjolla ja miten saat aidosti parhaan kokonaisuuden. Se millä selvittiin pandemian pahimman vaiheen yli ei todennäköisesti vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin.
Loppujen lopuksi käyttäjät määrittävät sen, miten hyvin onnistut muutoksessa: miten mahdollistat joustavuuden tapaamisiin, tiedonjakamiseen ja yhteistyön tekemiseen niin sisäisten kuin ulkoisten toimijoiden kanssa tietoturvallisesti. Tässä me voimme auttaa sinua.
Authors
