Muistamme, kuinka televisiolähetysten digitalisointi alkoi 90-luvun lopulta alkaen, 2000-luvun alkuun. Digitaalisen kuvan laatu oli siihen aikaan huippuhyvä, mutta näin jälkikäteen Full HD- ja 4K-aikana muistellen varsin suttuinen – varsinkin jos yritti katsoa jotain nopeatempoista ohjelmaa kuten urheilua tai toimintaelokuvaa. Tapahtumista sai toki selvää, mutta ei kovin hyvin pienistä yksityiskohdista.
Miten television kuvanlaadun kehitys liittyy etä- ja hybridityöhön? Viimeisen parin vuoden kokemuksen perusteella olemme joutuneet takaisin suttuiseen vuosituhannen vaihteeseen. Pahimmillaan jokapäiväisessä työelämän kanssakäymisessä vastassa on lähinnä television testikuvaa vastaava lähetys, jossa värikkäiden viivojen sijaan katselemme mustia laatikoita eri nimikirjaimilla.
Tämä näkymä on valitettavan yleinen ja olen jopa kuullut käytännöstä, että osallistujat kytkevät videot pois päältä, kun kokousasian läpikäynti ja esitys alkavat.
Käytössä on myös kokousalustoja, joissa videot ja esitykset ovat sumeita ja yksityiskohdista ei tahdo saada kunnolla selvää. Tekee mieli hieroa silmiä – ovatko ne väsyneet liiasta päätetyöstä? Epäilen, koska minulla on myös vaihtoehtoisia kokemuksia, joissa pääsen nauttimaan selkeästä kuvasta ja voin keskittyä itse asiaan. Vika ei ole silmissäni.
Eri alustoilla on eroja, ja ne näkyvät mm. kyvyssä tarjota hyvää kuvanlaatua.
Hybridiajan viestivälineiden viidakossa laatu korvaa määrän
Onko hybridityön kokemuksella todellista vaikutusta hyvinvointiin? Olemme korvanneet fyysiset kohtaamiset suuremmalla määrällä virtuaalitapaamisia, joten olemme entistä enemmän katselleet joko lähetyskuvaa, suttuista kuvaa tai parhaassa tapauksessa hyvänlaatuista kuvaa. Tästä on syntynyt videokokousväsymystä, ja väsymyksestä on varmasti seurannut työtehon heikentymistä. Viime aikoina on ollut esillä myös tuloksia siitä, että työhyvinvointi on laskenut ja se taas on näkynyt kasvavana määränä sairaspoissaoloja.
Olisivatko työntekijöiden hyvinvointi ja työteho säilyneet, jos heillä olisi ollut mahdollisuus työelämän kohtaamisiin hyvänlaatuisella kuvalla ja äänellä? Olisivatko he nyt vähemmällä rasituksella, jos olisivat saaneet keskittyä yhteen kanavaan riippumatta siitä, kenen kanssa työssään kohtaavat? Sen sijaan, että uusia viestivälineitä on lisätty vanhojen päälle, jolloin käsiteltävän tiedon määrä on kaksin- tai kolminkertaistunut.
Laadukas työskentelyalusta ja hybridiksi viritetty toimintakulttuuri antavat työtekijöille mahdollisuuden valita aidosti, ovatko he etänä vai fyysisesti paikalla, koska se ei vaikuta mahdollisuuteen olla osallisena ja läsnä.
Väitän, että hybridityöalustan teknisellä ja toiminnallisella laadulla sekä kyvyllä tehdä saumatonta yhteistyötä muiden järjestelmien ja ohjelmistojen kanssa on merkitystä ihmisten jaksamiseen, kun menemme kohti uutta normaalia jossa jokaisessa kokouksessa on vähintään yksi etäosallistuja. Sen lisäksi, että huomioimme aidosti ihmisten erilaiset työhyvinvointiin vaikuttavat tarpeet, jolloin toimintakulttuurin pitää myös muuttua.
Laadukas työskentelyalusta ja hybridiksi viritetty toimintakulttuuri antavat työtekijöille mahdollisuuden valita aidosti, ovatko he etänä vai fyysisesti paikalla, koska se ei vaikuta mahdollisuuteen olla osallisena ja läsnä.
Mikäli työntekijöiden hyvinvointi ja vapaus valita ovat sinun yrityksellesi tärkeitä, mutta nykyinen ratkaisu ei pysty tarjoamaan riittävää laatua, on aika miettiä ratkaisun vaihtoa sellaiseen, mikä pystyy vastaamaan tarpeeseen. Jotta kenenkään ei tarvitse enää koskaan sanoa, että laitetaan videot pois päältä, koska muuten emme saa esityksestä selvää.
Authors
