Suomi kunnon digivauhtiin – keskinkertainen ei riitä
VIERASKYNÄ
Elina Ussa | toimitusjohtaja | FiCom
Suomen asema Euroopan unionin digikehityksen kärkimaana on vankka. Sama kärkinelikko – Tanska, Suomi, Ruotsi ja Hollanti – kisaavat vuosittain paremmuudestaan. EU haluaa kasvattaa kilpailukykyään globaalisti ja on siksi nimennyt 20-luvun digitaaliseksi vuosikymmeneksi.
Kärkimaalle keskinkertainen ei riitä, vaan meidän on asetettava tavoitteet korkeammalle ja hyödynnettävä etulyöntiasemaamme.
Digitaalisessa maailmassa puheet Suomen syrjäisestä sijainnista ja sen haittatekijöistä voidaan unohtaa. Meistä itsestämme on kiinni, miten hyvin pystymme edelläkävijyytemme bruttokansantuotteen kasvuna ulosmittamaan.
Yhteiskunnan tehtävä on mahdollistaa, pitää huoli tasapuolisesta toimintaympäristöstä ja kannustaa uusiin innovaatioihin. Yritysten tehtävä on tuottaa ratkaisut, joilla digikehitys toteutetaan.
Suomessa on koko maan kattavat, laadukkaat tietoliikenneverkot, jotka luovat vahvan perustan digitaalisille palveluille. Meillä nettiin pääsee käytännössä kaikkialla – joko mobiililla tai kiinteällä laajakaistalla. Teleyritykset investoivat viestintäverkkoihin joka vuosin noin puoli miljardia euroa. 4G-verkko kattaa käytännössä kaikki kotitaloudet ja 5G-verkkokin jo noin 80 prosenttia suomalaisista. Nopea, vähintään 30 Mbit/s, kiinteä laajakaistayhteys on saatavilla 75 prosentilla kotitalouksista.
Viisi digihaastetta, joihin tulee tarttua ripeästi
Mitä Suomessa pitäisi siis tehdä, jottei lupaava asemamme digitalisaation kärjessä vaarannu? Pullonkaulat tiedetään, mutta ratkaisut odottavat. Ripeää tarttumista tarvitaan ensihätään ainakin seuraaviin asioihin:
1. Markkinaehtoisen tietoliikenneverkkojen rakentamisen esteitä on purettava tehokkaammin. Digitaalisen infran strategia hyväksyttiin jo vuonna 2018, mutta monet toimet – varsinkin poikkihallinnolliset – ovat edelleen kesken. Teleyritysten ja liikenne- ja viestintäministeriön tekemä sitoumus sisältää myös digi-infrastrategian edistämisen.
2. Suomessa yritykset hyödyntävät pilvipalveluita selvästi enemmän kuin muissa EU-maissa. Suomalaisista, yli kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä pilvipalveluita käyttää 75 %, kun EU-keskiarvo on 41 %.
Sen sijaan julkisten palveluiden saaminen pilveen takkuaa. Valtiovarainministeriö julkaisi vuosi sitten julkishallinnolle Tuottavuutta pilvipalveluilla -ohjeen, jonka lisäksi pilvipalveluiden hyödyntämiseen on laadittu erilaisia soveltamisohjeita. Vaikka pilvipalveluiden tulisi linjauksen mukaisesti olla aina ensisijainen valinta niiden dynaamisen skaalautuvuuden, joustavuuden ja jatkuvan kehittymisen ansiosta, on käynyt selväksi, että ohjeistuksella on lähinnä pyyhitty pöytää.
Erityisen haasteellista on ensi vuoden alussa aloittavilla hyvinvointialueilla, joiden pitää uudistaa ja yhteensovittaa tietojärjestelmiään, eikä pitävää ohjeistusta pilvipalveluiden käytöstä sotesektorilla ole. Julkishallinnossa tulee toki ottaa huomioon kansallisen turvallisuuden edellyttämät erityispiirteet, eikä esimerkiksi ns. turvaluokiteltuja tietoja voi hyödyntää pilvestä vain tarjonnan ja kustannustehokkuuden perusteella. Avoimet pelisäännöt tarvitaan kuitenkin kiireesti. Ne helpottavat myös toimialan ymmärrystä siitä, millaisia palveluita kannattaa tarjota.
3. Automaation käyttö viranomaispäätöksissä on edelleen lain tasolla ratkaisematta. Epäselvä lainsäädäntö hidastaa valtion digipalveluiden kehittymistä. Lainsäädäntö pitää uudistaa niin, että se sallii sekä automaation käytön että tekoälyn ja algoritmien hyödyntämisen päätöksenteossa. Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan lakia, joka mahdollistaa vasta nykytilanteen. Lainsäädäntö pitäisi saada samalla kattamaan myös algoritmien ja tekoälyn käytön.
4. Osaajapula pahenee. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelupaikkoja on lisättävä ja koulutuksen laatu turvattava. Useita vuosia kestävä koulutus ei kuitenkaan ratkaise akuuttia pulaa. Työelämässä jo olevilla on oltava mahdollisuus erilaisten muuntokoulutusten avulla siirtyä aloille, joilla työvoiman kysyntä kasvaa.
Suomesta tulee myös tehdä houkutteleva vaihtoehto ulkomaisille osaajille. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien lupien saamisen on oltava huomattavasti nykyistä sujuvampaa ja nopeampaa.
5. Digiasiat ovat Suomessa hajallaan eri ministeriöissä ja niitä edistetään virkamiesvetoisesti. Digiasioiden kansantaloudellinen merkitys niin huomattavana työllistäjänä, innovaatioiden kehittäjänä kuin julkisen talouden kustannustehokkuuden kasvattajanakin tulee noteerata entistä vahvemmin. Onkin askel oikeaan suuntaan, että viime syksynä perustettiin digiministereiden koordinaatioryhmä vauhdittamaan kehitystä. Hallintomalli on uusi ja toivottavasti toimiva tapa rakentaa digi-Suomea.
Ennen kaikkea tarvitsemme ripeästi selkeitä päätöksiä ja tahtoa toteuttaa ne.
Kirjoittaja on FiCom ry:n toimitusjohtaja, joka ei hypetä eikä hymistele ja jonka missiona on edistää Suomen digimenestystä markkinaehtoisen liiketoiminnan ehdoin.
Tags: