Cisco Suomi
Share

Verkkoliikenteen kasvu kiihtyy – miten liikennepiikit haltuun?


25.9.2015


Jokavuotisen Visual Networking Index –tutkimuksemme mukaan verkkoliikenteen kasvu ei näytä hidastumisen merkkejä. Ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen arviota vuotuisesta IP-liikenteen kasvusta nostettiin – liikenteen vuosikasvuksi arvioidaan 23 % vuosina 2014–2019. Liikenne siis lähes kolminkertaistuu tarkastelujakson aikana. Vuonna 2019 verkossa liikkuu enemmän liikennettä kuin vuosina 1992–2013 yhteensä.

Onneksi puhumme IP-maailmasta. Jos liikennesuoritteet maanteillämme kolminkertaistuisivat viiden vuoden aikana, ei tieverkkoa pystyisi laajentamaan samassa tahdissa.

Verkkoliikenteen kasvun moottoreina ovat kuluttajat, erityisesti kuluttajien videoliikenne. Videoliikenne kasvaa tutkimusjakson aikana yli nelinkertaiseksi ja muodostaa vuonna 2019 yli puolet verkon kokonaisliikenteestä. Omat keskusteluni operaattoriasiakkaidemme kanssa tukevat tätä trendiä.

Tällainen liikenteen kasvu on haaste palveluntarjoajille. IP-verkoissa kaistaa pystyy kuitenkin leventämään, mutta muutamaan asiaan pitää varautua.

Miten reagoidaan yllättäviin kuormitustilanteisiin?

IP-videossa liikenteen huippuhetket voivat tulla yllättäen. Esimerkiksi käy vuoden 2012 Felix Baumgartnerin maailman korkeimmalta tehty laskuvarjohyppy. Joissain dataverkoissa koettu liikenteen huippumäärä nousi kerralla 20 %. Internetin ja sosiaalisen median yllättävät suurtapahtumat voivat aiheuttaa hankalasti ennustettavia liikennepiikkejä.

Pienemmässä mittakaavassa tuttuja ovat tarinat tukkeutuneesta tehdasverkosta hiihdon MM-kisojen aikaan, kun hiihtoa katsottiin omilta koneilta. Tällaisissa tapauksissa on erityisen tärkeää, että verkko pystyy reagoimaan nopeasti liikenteeseen ja varmistamaan, että dynaamisten käyttöpolitiikoiden avulla kriittisille palveluille on kaistaa riittävästi.

Vastaava tilanne on realismia myös yritysverkoissa. Ciscon ja Applen kumppanuus yritysverkoissa tähtää toisaalta verkkoliikenteen optimoimiseen ja toisaalta kriittisen liikenteen mahdollisimman häiriöttömään kulkuun kuormitustilanteissa.

Millä perusteella priorisointi tehdään kuormitustilanteessa?

Kun kuormitustilanteita tulee, on ensisijaisen tärkeää varmistaa kriittisen liikenteen läpipääseminen. Tehdasverkon ja hiihtokilpailulähetyksen välillä valinta lienee selkeä. Monessa muussa tilanteessa ollaan kuitenkin vaikeampien kysymysten ääressä. Noin yleisesti ottaen sääntöjen läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys mahdollisissa priorisointitilanteissa on erittäin tärkeää.

Miten liittymät differoidaan tulevaisuudessa?

Tänä päivänä lähes kaikkialla laajakaistaliittymät sekä mobiili- että kiinteisiin verkkoihin myydään joko perustuen liittymän maksiminopeuteen tai datamäärään. Suomessa käytännössä kaikki kuluttajatarjonta perustuu maksiminopeuteen, mikä onkin kuluttajalle helppo ymmärtää ja lienee yksi tärkeimmistä syistä siihen, että mobiilidatan käyttö on Suomessa erittäin suurta. Tarjottu maksiminopeus on kuitenkin käytännössä poikkeuksetta ”best effort” -tyyppinen.

Mielenkiintoinen kysymys onkin, tullaanko jatkossa näkemään liittymien differointia perustuen tiettyihin liikennetyyppeihin. Esimerkiksi liittymän nimellisnopeuden lisäksi taataan tietty miniminopeus laajakaistaliittymälle esimerkiksi teräväpiirtokuvan välittämiseen.

Verkkoliikenne kasvaa siis jatkossakin. Verkon automaatioastetta nostamalla ja dynaamisella käyttöpolitiikalla palveluntarjoajat pystyvät varmistamaan luvatun palvelutason. Kuluttajat voivat toimia verkossa häiriöttömästi juuri silloin, kun haluavat.

Leave a comment