Cisco Suomi
Share
tweet

Terveydenhuollon digiloikka – piikkarit jalassa pidemmälle ja varmemmin

- 7.10.2016 11:44

Digiloikka

Sote-uudistus on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tasoa ja parantaa toiminnan kustannustehokkuutta. Uudistuksella tavoitellaan jopa kolmen miljardin säästöjä poistamalla organisaatioiden välisiä raja-aitoja ja keskittämällä palveluita suurempiin yksiköihin sekä digitalisoimalla ydinprosesseja ja palveluita.

Sote-uudistuksen tuoma rakenteellinen muutos asettaa suuren haasteen ict-ammattilaisille. Uusien sote-alueiden toiminnallisen perusvalmiuden tulee olla saatavilla jo reilun kahden vuoden päästä. Tämä edellyttää uudelleenorganisoitumista, mutta ennen kaikkea tietojärjestelmien ja ict-infrastruktuurien yhteensovittelua sekä osittain myös uuden rakentamista.

Muutoksen jälkimmäinen osa, ydinprosessien ja palveluiden digitalisaatio, näyttää saaneen sote-yhteisön puheissa nimen “digiloikka”.

Yleisurheilussa Suomi on ollut perinteisesti enemmänkin heitto- ja juoksulajien menestyjä kuin hyppy- tai loikkaajakansaa. Mutta erityisesti terveydenhuollon digiloikkaan meillä on kansakuntana poikkeuksellista lahjakkuutta, osaamista ja muita keskeisiä edellytyksiä. Tämän osoittavat useat kotimaiset ja kansainväliset selvitykset.

Alustavien suunnitelmien perusteella ja toimialan globaaleja trendejä mukaillen myös Suomen soten digitalisoinnin rakennuspalikoina voidaan nähdä ainakin:

  • itsepalvelumallit
  • etäpalvelut ja kotihoito
  • vähemmän, mutta tehokkaampia digitaalisiin prosesseihin integroituja sote-tiloja, kuten terveyskeskukset ja sairaalat
  • edistykselliset potilastietojärjestelmät ja tehokkaammat toimintatavat
  • datan, analytiikan ja mallinnuksen hyödyntäminen hoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Kaikilla näillä rakennuspalikoilla on tietysti valtava vaikutus sovelluksien kehittämiseen. Usein kuitenkin unohtuu, että vaikutukset ovat yhtä merkittävät myös ict-infrastruktuurille, jossa sovellukset toimivat.

Esimerkiksi tietoverkkoihin liitetään tulevaisuudessa nykyiseen verrattuna moninkertainen määrä mitä erilaisimpia laitteita, kuten antureita, hoitolaitteita ja jopa talotekniikkaa. Dataintensiiviset käyttötapaukset, kuten video eri muodoissaan, kuvantaminen ja analytiikka, moninkertaistavat tietoliikenteen, prosessoinnin ja tallennuksen tarpeet.

Samalla kun tietojärjestelmien tietoturva- ja käytettävyysvaatimukset kiristyvät, toimintaa täytyy tukea samalla vaatimustasolla myös oman ict-ympäristön ulkopuolella. Näistä esimerkkejä ovat etäpalvelut, ulkoiset toimijat ja pilvipalvelut. Niin, ja toki EU:n uuden tietoturva-asetuksen mukaisesti.

Digitalisoidussa terveydenhuollossa teknologia tulee olemaan erottamaton osa ydinliiketoimintaprosesseja ja toimintatapoja. Kaikkiin ylläkuvattuihin esimerkkeihin digitalisaation ict-infrastruktuurivaatimuksista on jo tänään olemassa hyviä teknologiaratkaisuita.

Sen sijaan keskeinen haaste on, kuinka nykyiset ja ennen kaikkea tulevaisuuden ict-infrastruktuurivaatimukset saadaan osaksi suunnittelutyötä, jossa tänään tehdyt päätökset vaikuttavat merkittävästi organisaation kyvykkyyksiin infrastruktuurihankintojen 6–9-vuotisen elinkaaren ajan.

Väittäisinkin, että liiketoiminnan edustajien, sovelluskehittäjien ja ict-infrastruktuuriammattilaisten hyvä yhteistyö ja sitä tukevat toimintamallit nousevat sote-uudistuksen kriittisiksi menestystekijöiksi.

Ict-infrastruktuurin voi nähdä digiloikkaajan piikkareina. Niiden antama tuki auttaa kiihdyttämään kovaan juoksuvauhtiin, ja niiden avulla loikat ovat tehokkaita ja vievät pitkälle. Meidän tulee löytää hyvät yhteiset toimintatavat liiketoiminnan ja ict:n yhteistyölle, jottei digiloikkaan tarvitse lähteä saappaissa tai paljain jaloin!

Markus Hongisto, Cisco Suomi, myyntijohtaja, julkinen sektori

Tags:
Jätä kommentti

Share
tweet